Käytettävyyspalvelut


Fyyri tarjoaa käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen keskittyviä palveluita. Lopputuloksena laadukas design, jolla on hyvä käytettävyys. Käytettävyys säästää aikaa ja rahaa, ja lisää myyntiä.
 
 

Palveluitamme ovat: KäyttäjätutkimuksetKonseptointiKäyttöliittymäsuunnitteluKäytettävyystutkimuksetPalvelumuotoilu

 
 

Käyttäjätutkimukset

 

Tuottaaksesi menestyvän palvelun, sen täytyy tuottaa käyttäjilleen hyviä käyttökokemuksia

Hyvä käyttökokemus syntyy helpoiten ja edullisimmin silloin, kun tunnet palvelusi käyttäjät ja heidän tarpeensa.  Käyttäjätutkimuksen avulla voidaan selvittää mm.

  • Keitä käyttäjät / käyttäjäryhmät ovat
  • Millaisia tarpeita heillä on tuotteen suhteen
  • Millaisissa tilanteissa, työprosesseissa ja käyttöympäristöissä he käyttäisivät sitä ja miten
  • Millaisia mielipiteitä ja toiveita heillä on tuotteen suhteen
  • Miten he hyväksyisivät uuden palvelukonseptin

 

Käyttäjätutkimustieto ohjaa tuotteen, konseptin tai koko palvelupolun suunnittelua alusta lähtien oikeaan suuntaan antaen faktoihin perustuvia vaatimuksia palvelulle.  Mitä aikaisemmassa vaiheessa käyttäjätietoa kerätään, sen parempi. Muutokset piirrustuspöydällä ovat paljon nopeampia ja edullisempia kuin muutokset valmiissa koodissa.

 
 

Konseptointi

 

Ideoidaan yhdessä palvelun keskeiset ominaisuudet liiketoiminnan ja käyttäjien tarpeiden perusteella

 
Konseptointiin liittyy liiketoiminnan ja käyttäjien tarpeiden selvittäminen, ja palvelun keskeisten ominaisuuksien ja vaihtoehtojen ideointi ja kuvaus. Konseptoinnin pohjaksi voimme järjestää ja luotsata erilaisia työpajoja, kuluttajapaneeleja tai ideariihiä. Joskus konseptoinnin tukena käytetään benchmarkkausta. Konsepti ei vielä kuvaa lopullista, yksityiskohtaista käyttöliittymää, mutta toimii pohjana sen suunnittelulle.
 

 
 

Käyttöliittymäsuunnittelu

 

Työnkulut ja näytöt kuntoon

 
Käyttöliittymäsuunnittelussa suunnitellaan käyttäjien tarvitsemat työnkulut ja toiminnot: miten käyttäjä ne ruudulla näkisi, miten toiminnot toimisivat. Palvelun rakenteesta ja näkymistä piirretään yksinkertaistettu suunnitelma eli rautalankamalli. Suunnittelun lopputulos on projektin tarpeesta ja järjestelmän laajuudesta riippuen joko pelkkä rautalankamalli tai tarkempi käyttöliittymäkuvaus.

Paras lopputulos syntyy silloin, kun käyttöliittymäsuunnittelun pohjana on käyttäjätutkimuksista saatuja tietoja käyttäjistä ja heidän tarpeistaan – tällöin voidaan olla varmoja, että suunnitellaan oikeita asioita. Suunnitelmaa kannattaa myös testata käyttäjillä ja iteroida paremmaksi jo ennen toteutusta.

Käyttöliittymäsuunnittelusta käytetään myös termiä UI-suunnittelu, joka tulee sanoista user interface design.

 

 

Käytettävyystutkimukset

 

Käytettävyystestaus oikeiden käyttäjien kanssa tuo esiin parannustarpeet

 
Erilaisten käytettävyystutkimusten tarkoituksena on tutkia joko käytettävyysasiantuntijan tai oikeiden testikäyttäjien avulla palvelun käytettävyyttä ja käyttökokemusta, sekä tuottaa havaintoihin perustuvia konkreettisia parannusehdotuksia.
 
Käytettävyystutkimuksia voi tehdä niin paperiprotoille, rautalankamalleille, osittain toimiville protoille kuin valmiille tuotteillekin. Yleisimmin käytettyjä menetelmiä ovat käytettävyystestaus ja asiantuntija-arviointi.
 
Parhaimman tuloksen saat ja edullisimmaksi tulee kun teet tuotekehityksen kuluessa useita pieniä käytettävyystutkimuksia, ja parantelet suunnitelmaa / toteutusta joka kerta paremmaksi.

 
 

Palvelumuotoilu

 

Palvelumuotoilu tuottaa ylivertaisia palveluita

 
Palvelumuotoilun työkalut antavat kattavan ja selkeän kuva palvelusta ja sen käyttöympäristöstä. Usein tuotteen omistajalla, kehittäjillä ja myyjillä on käytettävissään useita, pirstaleisia näkymiä palveluun: on toivottujen muutosten lista, asiakaspalautekanava ja kenties projektin sisäistä tietoa vaikkapa käytettävyystesteistä. Kaikki tuotteen tai palvelun ympärillä toimivat näkevät palvelun omalta kannaltaan. Toisinaan näitä näkökulmia on hankala sovittaa yhteen ja eri osapuolten tarpeet tulkitaan puutteellisesti. Palvelumuotoilun tehtävänä on auttaa muodostamaan monipuolinen kokonaiskuva ja antaa organisaatiolle pitkäjänteisen kehityksen mahdollistava työkalu. Palvelumuotoilu johtaa parempaan omistajuuteen ja palvelun jatkokehitykseen.

Palvelumuotoilumenetelmiä:

Palvelumuotoilun menetelmät ovat pitkälti samoja kuin käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa muutenkin: tietolähteinä voivat toimia mm käyttäjähaastattelut ja -havainnoinnit.
 

Lopputuloksena:

Työn tuloksena syntyy karttamainen kuvaus palvelupolusta. Sen tarkoitus on tehdä työn kokonaiskuva näkyväksi ja mahdollistaa parannustarpeiden tunnistamisen, työn selkiyttämisen ja parannusten kehittämisen. Muut kehittämisen avuksi tarvittavat työt sovitaan aina erikseen.
 
Palvelupolun kuvauksen on tarkoitus toimia jatkokehitystöissä punaisena lankana ja asioiden näkyväksi tekijänä.

Palvelupolku laaditaan kolmessa vaiheessa:

Vaihe 1: alustavan palvelupolun tekeminen:

  • Kerätään olemassa oleva tietämys ja materiaali alustavaksi palvelupolun rungoksi.
  • Laaditaan persona – kuvaus tai kuvaukset
  • Tehdään käyttäjähaastatteluja eri intressiryhmien käyttäjille jos aiempaa tietoa ei ole saatavilla.
  • Pidetään lyhyt aloituspalaveri, jossa käydään läpi menetelmä lyhyesti, sovitaan tarvittavat työpajat ja kuka niihin osallistuu. Mietitään yhdessä mitä tehtäviä on tehtävä ennen workshoppia, onko materiaalia joka olisi hankittava tai päivitettävä ennen yhteistä tapaamista.
  • Työstetään palvelupolkua tarkistaen vaiheet ja korjaten puutteet kunkin intressiryhmän näkökulmasta.

 
Vaihe 2: Palvelupolun läpikäynti:

  • Käydään läpi alustava palvelupolku ja tarkennetaan yhteisessä työryhmässä kuvausta: mitä kipupisteitä tunnistetaan prosessissa.
  • Mietitään metriikat jokaiselle vaiheelle jos niitä on saatavilla. Metriikat mahdollistavat muutoksen onnistumisen mittaamisen.
  • Mietitään mahdollisuuksia, joita kipupisteiden ratkaisemiseksi löydetään.
  • Jaetaan tehtävät osallistujille: onko selvitettäviä asioita ja tarvitaanko pienryhmä/parityötä?
  • Käydään läpi palvelupolku käyttäjien kanssa (riippuen laajuudesta saattaa viedä koko päivän? Työoletuksena on, että puoli päivää riittäisi)

 
Vaihe 3: Lopullinen palvelupolku sähköiseen muotoon

  • Piirretään palvelupolku lopulliseen muotoonsa
  • Lähetetään oikoluettavaksi projektiryhmälle
  • Korjataan palautteen mukaan
palvelupolku

 

Ota yhteyttä, niin ehdotamme sinun tarpeeseesi ja projektin laajuuteen sopivaa ratkaisua!